Valitse lämpöpumppu oikein: Sähkön tehomaksu kannustaa täyden tehon maalämpöön

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

Avainsanat

Valitse lämpöpumppu oikein: Sähkön tehomaksu kannustaa täyden tehon maalämpöön

Tehomaksujen tulo puhuttaa. Käytännössä tehomaksu tarkoittaa sitä, että asiakas maksaa aiheuttamistaan kulutuspiikeistä sähkön siirtolaskussa. Esa Muukka, Nivos Energia Oy:stä, luennoi SULPU:n lämpöpumppuseminaarissa 28.11.2017 aiheesta ”Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle”. Hän uskoo, että tulevaisuudessa sähköteho (MW) saattaa kallistua. Siirtohinnat nousevat Suomessa säävarman verkon vaatimuksen vuoksi merkittävästi ja suurempi osa siirtohinnasta muuttuu kiinteäksi, päättelee Muukka. Riski energian hinnan vaihtelusta siirtyy väistämättä asiakkaalle, kuten myös siirron sopimustehon ylitys.

Uudenlainen maksu on jo otettu käyttöön Helsingissä ja Lahdessa. Hinnoittelutavan uskotaan yleistyvän Suomessa viiden vuoden kuluessa. Muutos koskee ennen kaikkea sähkölämmitteisiä pientaloja. Myös lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen hieman sähköä. Aiheutuuko tehomaksusta riski lämpöpumppulämmittäjälle? Ei, jos lämpöpumppu valitaan oikein. Miten valita oikea lämpöpumppu?

TÄYSTEHOINEN LÄMPÖPUMPPU SÄÄSTÄÄ ENITEN 

Täysitehoisella lämpöpumppumitoituksella olisi tehoperusteisella hinnoittelumallilla siirtohintaa alentava vaikutus. Mutta mikä on täystehoinen lämpöpumppu? Käsite on käytössä hyvin moninaisesti. Lämpöpumppu on täystehoinen, kun se pystyy tuottamaan kaiken rakennuksen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden myös pakkashuippuina, ilman apuenergiaa. Läheskään kaikki lämpöpumput eivät tähän pysty Suomen talvessa. Osatehoinen lämpöpumppu käynnistää sähkövastukset, kun lämmitystehon tarve on suuri. Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi puulämmitys lisänä pakkasilla, jos järjestelmällä on siihen valmiudet. Osatehomitoitus laskee vähän järjestelmän perustamiskustannuksia, mutta etenkin omakotitaloissa hintaero on pieni. Ilma- ja ilma/vesilämpöpumput heikkenevät ja pysähtyvät tietyn pakkasrajan ylittyessä. Laite toimii kokonaan tai osittain sähkölämmityksenä, jolloin aiheutuu merkittävä tehon kulutuspiikki sähköverkkoon. Maalämpöpumpuistakin vain osa kykenee täysitehoiseen lämpöpumppulämmitykseen.

Rinnakkaistoimiset maalämpöpumput, joissa hyödynnetään ekologista tulistustekniikkaa, voidaan mitoittaa täydelle teholle niin lämmityksen kuin käyttövedenkin energian osalta. Laite toimii vakioteholla ja lämmitystehon säätely tapahtuu älykkään automatiikan ja lämminvesivaraajan avulla. Maalämpöpumpun komponentit optimoidaan juuri tälle teholle, joten laite toimii aina parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Näin verkkoon ei synny tehopiikkiä kylminä pakkaspäivinäkään. Rinnakkaistoimisten maalämpöpumppujen lisäetu on toiminnan tasaisuus, koska käyttövesi tuotetaan ekologisesti lämmityksen sivutuotteena. Vastaavasti maalämpöpumpuissa, joissa lämmitysenergian tuotto vuorottelee joko lämmityksen tai käyttöveden tarpeisiin, joutuu jompikumpi odottamaan. Tämä aiheuttaa lämmitysputkistoon lämpötilaheilahtelua, joka korostuu kulutushuippuina.

Viime aikoina lisääntyneet taajuusohjatut eli invertteritoimiset maalämpöpumput voidaan periaatteessa mitoittaa täydelle teholle. Siinä lämmitystehon tuotto säätyy tarpeen mukaan. Kulutushuippujen tarpeeseen pyritään vastaamaan taajuutta kasvattamalla. Invertteritekniikka tehohuippujen lämmittämiseen on huomattavasti sähkövastusta parempi, mutta kulutuspiikki sähköverkkoon tästäkin aiheutuu. Sähkötehon kulutus kasvaa selkeästi, kun laite toimii kovilla pakkasilla äärirajoillaan kaukana suunnitteluarvoistaan.

Jos siis haluaa välttää tehopiikit, minimoida riskin siirtomaksujen noususta ja säästää eniten, mutta ilman vaivaa, paras valinta on rinnakkaistoiminen maalämpöpumppu, jossa on nykyaikainen tulistustekniikka ja mahdollisuus täyden tehon kokonaisvaltaiseen mitoitukseen.

Lähteet:

https://www.sulpu.fi/uutiset/-/asset_publisher/WD1ExS3CMra3/content/tutustu-lampopumppualan-huippuseminaarin-2017-esityksiin?redirect=https%3A%2F%2Fwww.sulpu.fi%2Fuutiset%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_WD1ExS3CMra3%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

https://yle.fi/uutiset/3-9797317