Tulistustekniikka. Täysteho. 100% Maalämpö.

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

Avainsanat

Uudistaloissa on syystäkin yleistynyt vesikiertoisen lattialämmityksen käyttö lämmönjaossa. Tämä mahdollistaa jopa 35 C:een vedellä talon lämmittämisen myös talven kovimmillakin pakkasilla. Jos pystytään lämmin käyttövesi hoitaa tavalla tai toisella, niin varaajan veden lämpötila ei juurikaan tarvitse olla yli tuon 35 C:een. Se, miksi varaajan lämpötila halutaan pitää alhaalla, johtuu juuri maalämpöpumpun paremmasta hyötysuhteesta. Esim. jos varaajan lämpötila pudotetaan 55 c:sta 35 C:seen, niin lämpökerroin nousee 3:sta 5:een. Eli näin monta kertaa enemmän tuotetaan lämpöä kulutettuun sähkön kulutukseen verrattuna. Ts. lämmitykseen 30 000 kWh kuluttavan talon maalämpöpumpun sähkönkulutus laskee lämmityksen osalta 10000 kWh:sta 6000 kWh:iin, pelkän hyötysuhteen paranemisen ansiosta.

Miksi sitten kaikki lattialämpötalot eivät pidä varaajan lämpötilaa näin alhaalla? Sehän säästää tavattomasti kompressoria ja myös pienentää käyttötunteja. Avainasia on lämpimän käyttöveden tuottaminen. Lämmintä käyttövettä ei saada tuosta alhaisesta lämpötilasta, muuten kuin tulistustekniikan käyttöön ottamisella tai lisälämmittämällä vettä suoralla sähkövastuksella. Kun vastus otetaan käyttöön, niin lämpökerroin romahtaa, lukemaan 2 tai jopa allekin. Ei tunnu järkevältä, mutta se on helppo – joskin kallis – tapa hoitaa tarvittava lisälämpö. Ja myös varaajan koko pitää olla riittävän suuri, muuten suoran sähkön osuus kasvaa kohtuuttomasti. Tämän vuoksi useimmat osatehoisten maalämpöpumppujen suosijat ovat pakotettuja käyttämäänkin sähkökäyttöisiä puskurivaraajia lisävaraajina pumpun rinnalla.

Mikä sitten on tulistuslämpö? Sen hyödyntäminen tuli tarpeelliseksi lattialämmityksen lisääntyessä 90-luvun alussa. Kaikissa maalämpöpumpuissa tätä tulistuslämpöä on olemassa kompressorin käydessä, mutta ilman erillistä lämmönvaihdinta sitä ei saada talteen. Se vain sekoittuu varaajaan lauhdelämpöön. Lämmön osuus ei ole kuin 7-8 %, mutta lämpötila on korkea, jopa yli 100 C. Ja tällä voidaan lämmittää pieni määrä vettä hyvinkin korkeaan lämpötilaan, jota sitten käytetään käyttöveden lisälämmityksessä, ei talon lattialämmityksessä. Tulistuslämmön hyödyntäminen vaatii myös lämminvesivaraajalta erikoisominaisuuksia.

Osateho vs. täysteho? Maalämpömarkkinoiden lievän ylikuumenemisen vuoksi kauppiaat ovat selkeästi alkaneet myymään hintaa ominaisuuksien kustannuksella. Löytyy jopa 50-60 %:n mitoituksilla olevia ns. vaihtoventtiilipumppuja, joissa aina tarvitaan sähkötoiminen lisävaraaja sekä sähkövastuksia lisälämmitykseen. Ja kun lisälämmitystä haluttaisiin minimoida, varaajan lämpötilaa pidetään käyttöveden saamisen vuoksi ympäri vuoden maksimissaan eli 55 C:na. Ja tunnetusti tämähän syö hyötysuhdetta em. mukaisesti. Ja kun vielä tähän lisätään tämän koulukunnan julkisesti ilmoittamia lämpökertoimen arvoja jopa yli 5, niin syystäkin tämä tuntuu suorastaan harhaanjohtamiselta. Ja kaiken kukkuraksi tuo 5:n lämpökerroin on pelkän kompressorin kerroin 35 C:n lämpötilassa, ei koko lämpöpumpun, eli pelkkä laboratoriossa mitattu hetkellinen kerroin. Osatehopumput eivät ole käytössä tällä lämpötila-alueella edes kesäaikaan.

Vaikka yrittää kuinka subjektiivisesti tarkastella nykyisiä markkinoilla olevia maalämpöpumppuja, niin on todella vaikea ymmärtää, miksi osatehopumppuja myydään niinkin paljon. Hinta on erittäin suuri tekijä, mikä korostuu varsinkin näin tiukkoina aikoina, mutta nämähän ovat investointihyödykkeitä. Ja lämpökaivoa ei saa madaltaa osatehomitoituksessakaan kuin muutaman prosentin, niin sekään ei puolla osatehomitoitusta. Energian hinta nousee, myös sähkön, ja tulevaisuudessa etulyöntiasemassa on sellainen kuluttaja, joka käyttää ulkopuolista energiaa mahdollisimman vähän. Talot tehdään tiiviimmiksi, ja muutenkin rakentamisen vaatimukset kasvavat. Se hintaero osatehon ja täystehon välillä kyllä vesittyy moninkertaisesti pitkässä juoksussa. 100 % maalämpöä Suomesta, koska täysteholla on tulevaisuutta.

Antero Mäkitalo
Insinööri, aluepäällikkö

Artikkelin kirjoittajalla on 36 vuoden kokemus maalämpöpumpuista ja niiden valmistuksesta Suomen olosuhteisiin.