Taiteilija luottaa maalämpöön

LUOTTAMUS MAALÄMPÖÖN JO 40 VUOTTA

Lehtimäellä, Etelä-Pohjanmaalla Talo Maasalossa päädyttiin maalämpöön jo heinäkuussa v. 1977. Maaputkistoa on yhteensä 750 m. Taloon asennettiin tuolloin Lämpöässän esi-isä Geotherm- maalämpöpumppu, joka toimisi kyllä edelleen, mutta Maasalo päätti, että nyt on uuden laitteen aika. Vanha lämpöpumppu jätettiin kuitenkin vielä toimintakuntoon paikoilleen. Nyt siellä seisovat rinta rinnan uusi ja vanha maalämpöpumppusukupolvi.

Tiedotteessaan 1.9.2017 Maasalo kertoo näin: ”Vanha Geotherm -maalämpöpumppu on edelleen käyttökunnossa, mutta asiantuntijalausuntojen mukaan uudet ovat taloudellisempia, sillä onhan lämpöpumpuissa näinä vuosina tapahtunut huomattavasti teknillistä kehitystä. Tuolloin v.1977 moni kävi pilkaten epäilemässä, että tokko sentään maasta niin paljon saadaan lämpöä, että sillä voi taloa lämmittää. Nykyään puheet ovat muuttuneet.”

Geotherm-merkkisiä maalämpöpumppuja valmistettiin Etelä-Pohjanmaalla 70-luvulta. Myöhemmin, vuonna 1983 Geothermia valmistamassa ja myymässä olleet nuoret miehet perustivat LÄMPÖÄSSÄ-lämpöpumpputehtaan Lapualle. Yrityksen tuotemerkki LÄMPÖÄSSÄ on kotimaisista valmistajista edelleen tunnetuin ja laitekanta hipoo jo 35 000:ta asennettua maalämpöpumppua pelkästään Suomessa.

Kuvanveistäjä Antti Maasalo päätyi aiempien luottavaisten kokemustensa perusteella uusimaan laitteistonsa moderniin LÄMPÖÄSSÄ-maalämpöön, joka asennettiin keväällä 2017. Vuonna 2013 on käyttöön otettu myös 220 m syvä porakaivo. Kotimaiset tuotteet ovat tunnetusti kestäviä. Myöskään Maasalon maalämpöpumppua ei ole tarvinnut 40 vuoden aikana paljoakaan huoltaa. Kerran on uusittu kompressori ja hieman lisätty nesteitä.

 

EKOTALO, HYÖTY TULEVILLE SUKUPOLVILLE

Kuvanveistäjä Maasalon mukaan talo on Suomen ensimmäinen monienergia ekotalo, sillä käytössä on ollut jo rakennusvaiheessa 1976 myös suora aurinkolämmitys. Maalämpö on huolehtinut erityisesti pimeistä talvikuukausista, kesällä taloon tulee energiaa myös auringosta.

Aikaan, jolloin Maasalo jo päätyi hyödyntämään aurinkolämpöä, olivat nykypäivän sähköpaneelit ja tyhjiöputkikeräimet vasta tulevaisuutta. Suuren eteläikkunan taakse asennettiin musta muovipinta itsenäisyyspäivänä 6.12.1976. Siitä saatiin tarvittavaa lämpöä rakennustyön jatkamiseksi talven yli. Lämpötila pysyi keskimäärin 3-10 astetta lämpimän puolella. Seuraavana kesänä eteläseinälle asennettiin ohuesta kuparinauhasta valmistetut ontot, mustat kuparilankut, joiden sisältä lämminnyt ilma johdettiin rakennukseen.

Myöhemmin Talo Maasalossa on otettu käyttöön vielä tyhjiöputkikeräimet ja tuulitorni. Polttouunissa palavat kuivat jätteet ja puuta noin 2-3 kuutiota. Polttouuni on myös kiuas saunan puolella. ”Eikö pitäisi ajatella, että mikä jää perintönä tuleville sukupolville, olen tehnyt hyvän työn omalta osaltani,” Maasalo korostaa.

 

Teksi pohjautuu Antti Maasalon tiedotteeseen 1.9.2017 Alajärvellä