Miksi maalämpö

Maalämpö on lämmitysmuotona käyttökustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin monet muut lämmitysvaihtoehdot. Mitä suurempi lämmitysenergian tarve on, sitä enemmän hyötyä maaperään varastoituneesta ilmaisesta energiasta saadaan.

Maalämpö

Vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään yhdistetty maalämpö sopii hyvin niin uudis- kuin saneerauskohteisiin. Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällistä, uusiutuvaa energiaa, josta aiheutunut hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin monella muulla lämmitystavalla. Samalla kodista tulee riippumattomampi energian hinnasta ja kallis tuontienergiankulutus talvipakkasilla vähenee. Maalämpö on lisäksi käyttäjälleen huoleton lämmitysmuoto, jota voidaan hyödyntää tehokkaasti ympäri vuoden.

Maalämpö on maahan varastoitunutta auringon lämpöä. Se voidaan kerätä jo alle parin metrin syvyydestä maapiirillä tai jopa usean sadan metrin syvyydestä kallioperästä lämpökaivolla. Lämpökaivon etuna on, ettei se käytä niin suurta maapinta-alaa kuin maahan sijoitetut putket. Syvältä kallioperästä saadaan myös lämpöä tasaisimmin ympäri vuoden. Täten myös maalämpöpumpulla tehtävä viilennys kesäaikaan, saadaan tehokkaimmin porakaivosta.

Pintamaahan varastoitunutta energiaa voidaan hyödyntää tontille kaivettavalla lämmönkeruuputkistolla, eli maapiirillä. Maapiirin asennuksessa ei tarvita porauskalustoa, sillä se sijoitetaan tontille vaakatasoon, vain noin metrin syvyyteen. Putkivälisuositus on 1,5m, joten tontilla täytyy olla riittävästi tilaa putkistolle.

Keruuputkistoissa kiertävä lämmönsiirtoneste luovuttaa lämpöä maalämpöpumpussa kiertävälle kylmäaineelle, joka höyrystimen kautta imetään kompressorille. Höyrystyneen kaasun paine kasvaa kompressorissa puristuksen myötä, jolloin se myös vapauttaa lämpöä. Kaasu on aluksi hyvin kuumaa, paljon kuumempaa kuin lämmitykseen tarvitaan. Tämän hyödyntämiseen Lämpöässä maalämpöpumpuissa on erikoisuutena pieni tehokas lisälämmönvaihdin eli tulistin, jossa kuuma kaasu lämmittää käyttöveden huippulämmön energiatehokkaasti. Lauhduttimessa lämmin kaasu muutetaan nesteeksi ja se siirretään edelleen lämminvesivaraajan kautta lämmitysjärjestelmään.

Eri maalämpöpumpuilla on erilainen tapa tuottaa kuumaa käyttövettä. Osalla käyttöveden loppukuumennus tehdään suoralla sähköllä. Lämpöässä varmistaa kuuman käyttöveden puhtaasti maalämmöllä, hyödyntämällä lämpöpumppuprosessin kuumaa tulistusenergiaa.

Maalämpö – oikealla mitoituksella hyvä hyötysuhde

Jokainen maalämpöjärjestelmä tulisi mitoittaa yksilöllisesti. Osatehomitoituksessa maalämpöpumppu mitoitetaan n. 70-90 %:iin talon huipputehosta. Täystehomitoitettu Maalämpöpumppu kattaa talon lämmitystarpeen myös pakkashuippuina.

Osatehoinen maalämpöpumppu käy enemmän tunteja vuodessa, kuin täystehoiseksi mitoitettu järjestelmä. Näin osatehoinen tuottaa suurimman osan vuotuisesta energiantarpeesta, mutta kovimmilla pakkasilla tarvitaan sähkövastusten apua. Osatehomitoitus säästää hieman maalämmön hankintakustannuksessa, mutta täyden tehon järjestelmä on halvin käytössä, koska siinä maalämpö hyödynnetään 100 prosenttisesti. Samalla kuormitus sähköverkkoon pysyy tasaisena, eikä aiheudu turhia tehopiikkejä pakkasilla. Maalämpöjärjestelmän mitoitukseen vaikuttavat talon koon lisäksi muun muassa sen sijainti, ikä ja käyttöveden kulutus. Tutustu Lämpössän maalämmön mitoituslaskuriin.

Maalämpökaivosta saadaan vain rajallinen määrä energiaa, joten älä tingi lämpökaivosi syvyydestä. Mikäli lämpökaivo on alimittainen, maalämpöjärjestelmän hyötysuhde huononee merkittävästi. Samalla sähkölaskusi kasvaa huomattavasti.

Lue asiakkaidemme kokemuksia Maalämmöllä -lehdistä:

 

Tutustu hankintaprosessiin