Lämpöässä -maalämpöä vuodesta 1983

Lämpöässä

Lämpöässä on laadukas suomalainen lämpöpumppubrändi, jota valmistaa Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy. Tuotamme uusiutuvan energian tuotteita ja lämpöä koteihin, ekologisesti, omasta maasta. Yrittäjät, jotka loivat Pohjalaisen Lämpöässä -maalämpöpumpun vuonna 1983, kulkevat yrityksen arjessa edelleen. Samalla moni perheen vanhempi on saanut Lämpöässän myötä työpaikan tuotekehityksestä myyntiin ja valmistukseen. Jo 30 000 kiinteistöä ja kotia ovat valinneet Lämpöässän! Lapualla toimiva tehdas työllistää noin 40 henkilöä. Lämpöässän maalämpöjärjestelmien jälleenmyyjä- ja asentajaverkosto kattaa laajasti koko Suomen.

Vuosikymmenten kokemus maalämpötekniikasta ja suomalaisesta maaperästä ovat alati jatkuvan tuotekehityksen perusta. Korkea laatu ja tarkka laadunvalvonta- ja testausjärjestelmä kuuluvat Lämpöässän palvelun periaatteisiin. Lämpöässä Vsi-, Vmi-, Esi-mallistoille myönnettävä 5 vuoden täystakuu ja Lämpöässän oma puhelinpäivystys takaavat lämmitysjärjestelmän toimivuuden.

 

Lämpöässän tarina

1983
Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy perustetaan Lapualla.
1983

1983 – Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy perustetaan

Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy syntyy konkurssin johdosta työttömiksi jääneen ja kolmen teknisen koulutuksen saaneen nuoren miehen tarpeesta saada itselleen työtä. Jorma Saksi, Antero Mäkitalo ja Timo Pihlajamäki pääsevät oman yrityksen myötä töihin heti. Luottamusta yrittäjyyteen antaa kokemus Geotherm merkkisten lämpöpumppujen rakentamisesta ja huoltamisesta. Uusi yritys aloittaa toimintansa 12 neliömetrin huoneessa Jorma Saksin uudessa omakotitalossa Lapualla.

Muutamien viikkojen jälkeen päästään muuttamaan Lapuan Härsilään kaupungin vastaanottohalliin, josta saadaan vuokrattua 60 m2 nurkkaus ja kaksi konttorihuonetta. Ensimmäisenä toimintavuonna myydään parikymmentä lämpöpumppua ja varaosia, sekä tehdään huoltotöitä. Vajaan toimintavuoden liikevaihto on noin 600 000 mk ja se tuntuu uusista yrittäjistä aivan kohtuulliselta tulokselta.

”Uskoimme kaikki maalämpöön. Ymmärsimme, että lämpöpumppu on niin fiksu vekotin, että sillä täytyy olla teollista tulevaisuutta eräänä lämmitysvaihtoehtona”, yrityksen perustajajäsenistä Timo Pihlajamäki muistelee.

Lämmön tuottamisen lisäksi nuoret yrittäjät uskovat lämpöpumpun käyttökelpoisuuteen kuivauskoneena. Ensimmäinen kondenssikuivauskone rakennetaan Jorma Saksin omakotitalon tiloissa ja myydään Seinäjoelle kerrostaloon kuivaustiloihin. Myöhempinä vuosinakin jatketaan kuivauskoneiden rakentamista. Niiden menekki pysyy alusta lähtien pienenä, mutta tilaukset ovat tärkeä myynnin lisä.

Alkuvuosien merkittävin kauppa tehdään heti aloitusvuonna syksyllä ja sillä on myönteinen vaikutus pitkälle tulevaisuuteen. Lapuan kaupunki rakentaa Ruhaan uuden kyläkoulun, jonne Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy toimittaa ja asentaa maalämmön. Ruhan koulu on maan ensimmäinen koulutalo, jossa lämpö otetaan maasta. Ruhan maalämpöjärjestelmä vastaa kooltaan kymmenen omakotitalon järjestelmää.

Yllättäen kaupunki kuitenkin myy Härsilän hallin ja irtisanoo vuokralaiset, joten muutamme vuokralle kaupungin Liuhtarin vastaanottohalliin Tervaspuuntielle kesällä 1984. Tässäkin hallissa on muita yrittäjiä ja SLP Oy:n käyttöön lohkaistaan väliseinillä 170 m2 tila. Muuttoa seuranneeseen syksyyn osuu yrityksen toiminnassa hiljaisempi vaihe. Pientä valoa tilanteeseen tuo Ruhan koulun maalämpöverkon käyttöönotto syksyllä 1984. Lapuan kaupunki laittaa koulurakennuksen vuodeksi hyötysuhdeseurantaan ja kaupungininsinööri alkaa käydä viikoittain koululla tekemässä mittauksia. Nuoret yrittäjät luottavat Lämpöässään ja uskovat hyötysuhdeseurannan tuovan aikanaan piristystä kaupantekoon, mutta tuloksia on luvassa vasta vuoden päästä.

1985
Suutalantielle rakennetaan oma 500 neliön tehdaskiinteistö.
1985

1985 – Suutalantielle rakennetaan oma tehdaskiinteistö

”Meidän oli tehtävä iso päätös. Oikeastaan taipaleemme firmaan sitoutuneina yrittäjinä alkoi vasta tästä ratkaisusta. Ostimme Suutalantieltä
keskeltä Lapuaa suuren tontin ja rakensimme siihen oman tehdaskiinteistön”, Antero Mäkitalo muistelee.

Ensimmäisessä vaiheessa kesällä 1985 rakennetaan alaltaan 500 m2 kokoinen tehdaskiinteistö. Lämmitysmuodoksi valitaan tietysti maalämpö. Rakennus on ensimmäisiä teollisia tiloja, jossa hyödynnetään maalämpöä, mutta myöhemmin ratkaisu yleistyy teollisuuden käytössä. Pieniä mutkia matkaan aiheuttaa se, että Suutalantie on lämmitystavan osalta kaupungin kaukolämpöaluetta ja lupa maalämmön käyttöön vaatii neuvotteluja kaupungin kanssa. Lupa myönnetään.

Uuden tehdashallin rakentamisen aikoihin, syksyllä 1985, Lapuan kaupungin vuotta aiemmin aloittama Ruhan koulun maalämpöjärjestelmän hyötysuhdeseuranta saadaan päätökseen. Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:tä ja Lämpöässää mairittelevat tulokset julkaistaan lehdistötilaisuudessa, jonne on saatu tiedotusvälineitä ilahduttavasti paikalle. Tilaisuudessa Lapuan kaupunginjohtaja toteaa Ruhan koulun maalämpöjärjestelmän hyötysuhteen erinomaiseksi. SLP Oy saa lehdistötilaisuudessa ensimmäisen
kerran valtakunnallista julkisuutta, joka on uudelle yritykselle tarpeen.

”Hyötysuhteen seurantatulokset olivat erinomaista materiaalia maalämmön markkinointiin ja Ruhan koulun –projektia hyödynnettiin sen jälkeen myynnissä pitkään”, Antero Mäkitalo muistelee.

Eletään vahvaa myönteisen kehityksen vaihetta. Yritystä perustettaessa asetetut toiveet tulevaisuudessa tapahtuvasta kasvusta ovat saaneet ulospäin näkyvän tuloksen. Oma tehdasrakennus keskellä kaupunkia tuntuu kahden ja puolen vuoden uurastuksen ja monien vaikeuksien jälkeen hyvältä saavutukselta.

”Oma tehdasrakennus siirsi yrityksen uuteen kehitysvaiheeseen. Pääsimme vuokrahalleista kunnon tiloihin ja toiminta alkaa näyttää teolliselta yrittämiseltä”, Timo Pihlajamäki summaa.

Ruhan koulun –projektin myötä havaitaan julkisuuden merkitys markkinoinnille. Näkyvyyttä tarvitaan ja uusi askel tällä saralla otetaan vuoden kuluttua, Lapualla 1986 järjestetyssä näyttelyssä. Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy lähtee messuille koemielessä mukaan ja esittee tuotteitaan omalla osastolla. Näyttelytilaan on hankittu omat kyltit, myyntiesitteet ja sermit. Markkinoinnissa kokeillaan nyt ensi kertaa suoria kontakteja asiakkaisiin. Vaikutelma on myönteinen ja messutoiminnan vähittäinen kehittäminen otetaan erääksi tulevaisuuden tavoitteeksi.

1986
Lämpöpumppuja ja erikoistuotteita
1986

Kuivauslaitteen rinnalle toiseksi erikoistuotteeksi kehitetään kalanviljelylaitoksille suunniteltu lämpöpumppupaketti. Se sisätää lämpöpumpun, sekä kolme lämmönvaihdinta. Laitteen avulla kala-altaiden vettä pystytään lämmittämään vähäisin kustannuksin,
jolloin kalojen lisääntyminen tehostuu ja kasvu nopeutuu. Yhteistyökumppaniksi saadaan Parca Norrahammar Oy Tuusulasta.

Erikoistuotetta esitellään kalanviljelijöiden Kalapäivillä Kuusamossa 1986. Tuote on menestys ja sen myynti käynnistyy hyvin. Laitteistot rakennetaan suurista lämpöpumpuista ja näillä kaupoilla saadaan muutamien lähivuosien kuluessa katettua pääosa uuden tehtaan rakennuskustannuksista. Vuoteen 1986 osuu myös ensimmäinen yhteinen esiintyminen rakennusmessuilla porakaivoyrittäjän kanssa.
Porakaivo havaitaa jo tässä vaiheessa toimivaksi vaihtoehdoksi lämpöputkiston sijoituksessa, vaikka tämän ns. lämpökaivon rakentamisen suosio koittaa vasta paljon myöhemmin.

Yrityksen työntekijämäärä kasvaa uuden hallin valmistumisen jälkeen kuuteen ja liikevaihto nousee runsaaseen 1,7 miljoonaan markkaan.
Tilauksia ja työtä riittää, mutta taloutta parannetaan edelleen myös työntekijöiden henkilökohtaista osaamista hyödyntäen.

1991
Vientitoiminta käynnistyy Venäjälle
1991

1991 – Vientitoiminta Venäjälle käynnistyy

Kauppahuone Feximan kanssa päästään sopimukseen kalanviljelylaitosten lämpöpumppupakettien myynnistä venäläisille kalankasvattajille.
Kaupantekoon liittyvien riskien minimoimiseksi tehdään paljon työtä ja myynti saadaan sujumaan ongelmitta.

1992
Suosio omakotitalojen lämmityksessä lisääntyy merkittävästi Mäntsälän asuntomessuilla.
1992

1992 – Mäntsälän Asuntomessuilla merkittävää suosiota

Maalämpöä ei tunneta. Ihmisten on vaikea uskoa, että jäätynyt ja kylmä maa kykenee antamaan riittävästi lämpöä asuintalon lämmitykseen.
Toisaalta ne harvat, jotka olivat kuulleet maalämmöstä, usein kuvittelevat maalämmön hyödyntämisen olevan jo taakse jäänyttä aikaa.

”Aina silloin tällöin joku messuvieraista saattaa ohi kulkiessaan lausahtaa ihmetellen, että vieläkö näitäkin on olemassa. Se tuntuu turhauttavalta”, Antero Mäkitalo totesi messuilta.

Ensimmäinen merkittävä liikahdus vuosikausia entisellään pysyneissä asenteissa maalämpöä kohtaan havaitaan Mäntsälässä. Olemme ensimmäistä kertaa asuntomessuilla, vaikka eri laajuisille rakennusmessuille ja näyttelyihin on otettu osaa jo monen vuoden ajan. Mäntsälän messujen eräässä asuintalossa on meidän asentama maalämpö. Mielenkiintoa lisää maalämpötalon toinen asuinkerros, jossa lattioiden alla kiertävä ja lämpöä antava nesteputkisto on jätetty esittelytarkoituksessa näkösälle. Lämmön jakaminen lattioiden kautta näyttää olevan tekijä, joka lisää kiinnostusta maalämpöön.

Messut ovat meille menestys. Messuvierailla riittää tiedonhalua ja kysyntä yllättää. Maalämmöstä kiinnostuneet jättävät yhteystietojaan ja nimiä kertyy paljon. Kontakteja hyödynnetään pitkään tekemällä entiseen tapaan kauppaa paitsi jälleenmyyjien kautta, myös suorilla kontakteilla ostajiin.

1996
Ympäristöarvojen esiinmarssi
1996

Ympäristöarvot tulvivat mediasta vuosi vuodelta voimakkaammin esiin. Se muokkaa mieliä otolliseksi myös maalämmön käytön kasvulle. Lämpöässä on kuulunut alusta lähtien tämän kehityksen voittajiin. Lämpöässän mainonnassa vuosikausia toistetut asiat maahan sitoutuneesta uusiutuvasta aurinkoenergiasta ja sen hyödyntämisestä alkavat purra rakentajiin päivä päivältä paremmin.

”Toisaalta markkinoille ilmestyi kilpailijoita ja näytti siltä, että lähivuosina kilpailu tulee lisääntymään. Omia asemia oli korkea aika ruveta vahvistamaan, että pärjäisimme kovenevassa kilpailussa ja pystyisimme samalla hyödyntämään alan kasvua tuotantoa lisäämällä”, Jorma Saksi kertoo.

Muutos aloitetaan 1996 tuotekehityksen kautta. SLP Oy:tä pyydetään alan johtavana lämpöpumpputoimittajana mukaan Rakennusten energiankäytön tutkimukseen, ns. Raket-hankkeeseen. Sen tavoitteena on entistä paremman maalämpöpumpun ja – järjestelmän kehittäminen. Hankkeessa ovat mukana mm. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK), Imatran Voima (IVO), Danfoss Oy ja Akvaterm Oy.

Heti Raket-hankkeen jälkeen käynnistämme oman, mittavan kehityshankkeen, jonka nimeksi valitaan Lämpöässä 2000. Mukana ovat edelleen myös VTT, TTKK, IVO, Danfoss Oy ja Akvaterm Oy, sekä rahoitukseen osallistuva Teknologian kehittämiskeskus, Tekes.

Lämpöässä 2000 hankkeen lisäksi tuotekehitystä tehdään muillakin saroilla. Meneillään on kaksi kenttämittaushanketta, Viitasaarella ja Halikossa, ja mukana ovat myös TTKK ja IVO. Toisessa tutkimushankkeessa TTKK tekee mittauksia eri maalämpöpumppujen hyötysuhteesta. Lämpöässä on näistä vertailun paras. Mukana olleet muiden valmistajien osatehoiset lämpöpumput eivät pääse yhtä hyvään hyötysuhteeseen. Tulos on hyvää materiaalia edistämään myyntiä, joka vetää aiempiin vuosiin verrattuna hyvin.

Liikevaihto on kasvanut vuonna 1997 3,6 miljoonaan markkaan. 1998 kasvu jatkuu vielä reippaampana ja liikevaihto on 6 milj. markkaa.

1998
Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy perustamassa Sulpu ry:ä. Tutkimus- ja tuotekehityksen perusteella valinta täystehoisuudesta varmistuu.
1998

1998 – Sulpu perustetaan – Täystehoisuuden valinta

Maalämmön lisääntynyt hyödyntäminen ja edessä näkyvä alan voimakas kasvu synnyttävät ajatuksen perustaa alalle oma yhdistys, joka edistää maalämmön ja lämpöpumppujen myyntiä. SLP Oy on alusta asti hankkeessa mukana ja siitä tulee eräs Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen eli Sulpu ry:n perustajajäsen. Yhdistyksen toiminta käynnistyy hyvin ja mukaan lähtee lämpöpumppujen valmistajia ja maahantuojia, sekä muun muassa porakaivoyrittäjiä. Toiminnan tavoitteeksi asetetaan koko lämpöpumppualan kokonaisvaltainen kehittäminen.

Eletään yrityksen tuotteiden kehityksen kannalta merkittävää aikaa, kun pitkään jatkuneiden tutkimus- ja  tuotekehityshankkeiden tuloksia ryhdytään vetämään yhteen. Sekä Raket-hankkeessa, että Lämpöässä 2000 hankkeessa oli osatehoisuus ja tulistusominaisuuksien hyväksikäyttö keskeisessä asemassa. Alkaa kuitenkin näyttää siltä, että on sittenkin parempi kehittää omaa täystehoista lämpöpumppua, kuin siirtyä osatehoiseen.

”Olimme alusta lähtien myyneet maalämpöä, ja siksi emme enää osanneet ruveta kauppaamaan suoraa sähköä. Siitähän osatehoisuudessa on kysymys täystehoisuuteen verrattuna. Hyppäys osatehoisuuteen olisi tuntunut väärältä ratkaisulta”, Jorma Saksi kertoo.

Osatehoisuuden tutkiminen ja tuotekehityshankkeet olivat tähdänneet juuri tämän suuren ratkaisun tekoon. Lopulta vuonna 1999 varmistuu käsitys, että SLP Oy keskittyy täysteholämpöpumppuihin. Vaikka kehityshankkeissa oli tutkittu osatehoisuutta, tutkimukset olivat palvelleet myös täystehoisuuden kehittämistä.

Uusi toimitusjohtaja, Juhani Malkamäki, aloittaa ja tehdään voimakkaaseen kasvuun tähtäävä strategia. Se alkaa mittavalla tuotekehitys- ja muotoiluprojektilla. Uudessa tehdaskiinteistössä työntekijämäärä ja liikevaihto kasvavat nopeasti. Vienti avaa valoisia näkymiä.

2000
Lämpöässän oranssi ilme esitellään. Muotoilun ja tuotekehityksen tuloksena syntyy myös Lämpöässä V10.
2000

2000 – Lämpöässän oranssi ilme esitellään

Lämpöässän oranssi ilme esitellään. Lämpöässän oranssilla värillä halutaan viestiä lämpöä, selkeää ja helppoa toimintaa, sekä tyylikkyyttä ja kodikkuutta. Muotoilun ja tuotekehityksen tuloksena syntyy myös täystehoinen maalämpöpumppu Lämpöässä V10. Samalla tuotemerkin nimi Lämpöässä nostettaan koko yrityksen keulakuvaksi. Aiemmin laajalti mainonnassa käytetty yrityksen nimi Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy häivytetään taka-alalle. Liikevaihto nousee 1,5 milj. euroon.

Yrityksen toiminnan määrätietoinen kehittäminen huomataan. Tunnustuksena menestyksestä Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy vastaanottaa syksyllä 2000 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon.

Voimakas toiminnan uudistaminen jatkuu ja seuraavana vuorossa on valmistuksen ulkoistaminen. Verkottumisen avulla työtä ryhdytään siirtämään alihankintayrityksille. Omassa tehdaskiinteistössä keskitytään kokoonpanoon ja tuotekehitykseen. Kasvu on kuitenkin nopeaa ja näkymät tuotannon lisäyksen  mahdollisuuksista niin hyvät, että Suutalantien tehdaskiinteistö on nopeasti käymässä pieneksi.

2001
Unikkotien tuotantotiloihin siirtyminen tuo mahdollisuden kasvuun.
2001

2001 – Unikontien tuotantotilat mahdollistavat kasvun

Unituli Oy:n uudehko ja tilava tehdaskiinteistö on jäämässä tyhjilleen Unikontiellä, keskeisellä paikalla Lapuan
ohi kulkevan päätien varressa. Kaupunki lupautuu ostamaan Suutalantien tehdaskiinteistön ja tukee tällä tavalla lupaavan kasvun kynnyksellä olevaa yritystä. Kaupat uuden tehdaskiinteistön ostosta tehdään kesäkuussa 2000.

Unikontien tuotantotiloihin siirtyminen mahdollistaa kasvun. Työntekijöiden määrä kasvaa 20 henkilöön ja toiminta organidaan uudelleen. Kasvun johdosta maalämpöpumppujen myyntiä alettaan siirtää jälleenmyyjäverkoston hoitoon. Uutta ovat useiden eri osastojen muodostaminen ja niiden siirtyminen vastuuhenkilöinä toimivien päälliköiden alaisuuteen. Johtamista delegoidaan ja toimitusjohtaja Juhani Malkamäki ja tekninen johtaja Jorma Saksi keskittyvät entistä selvemmin yrityksen ylempiin johtotehtäviin.

Tunnustukset jatkuvat marraskuussa 2002, kun Lapuan kaupunki palkitsee Antero Mäkitalon, Jorma Saksin ja Juhani Malkamäen kaupungin elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä Karhunkynsillä.

”Tuntui hyvältä saada arvostusta vuosien puurtamisesta. Menestyksen saavuttamiseksi oli sentään tehty työtä jo tuolloin lähes kaksikymmentä vuotta, usein vyötä kiristellen ja pitkää päivää puurtaen”, Jorma Saksi ja Antero Mäkitalo muistelevat.

 Eletään kasvun vaihetta ja liikevaihto kohoaa 2,5 milj. euroon. Vuonna 2002 hyvä kasvu jatkuu edelleen ja liikevaihto on 3 milj. euroa.

2007
Uudistunut lämpöpumppumallisto esitellään yleisölle tammikuussa 2007.
2007

2007 – Lämpöpumppumallisto uudistuu

Lämpöässän uudistunut lämpöpumppumallisto esitellään yleisölle tammikuussa 2007. Entistäkin tyylikkäämpi muotoilu, suurempi sisäänrakennettu lämminvesivaraaja ja hiljainen ääni ovat onnistuneen tuotekehityksen tuloksia.

2008
Suomalainen Lämpöässä 25 v
2008

2008 – Kotimaisuudestaan ylpeä 25-vuotias Lämpöässä

Lämpöässä maalämpöpumppuja on valmistettu Lapualla jo 25 vuoden ajan. Pääajatuksena on ollut alusta asti valmistaa tuotteita, joilla kiinteistön lämmitys ja lämmin käyttövesi pystytyään tuottamaan mahdollisimman edullisesti, sekä tehdä jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehitystyötä tämän varmistamiseksi.

2010
Kuopion asuntomessuilla esitellään maalämmön täystehoinen pikkujättiläinen, Lämpöässä Vs.
2010

2010 – Maalämmön täystehoinen pikkujättiläinen

Kuopion asuntomessuilla esitellään maalämmön täystehoinen pikkujättiläinen, Lämpöässä Vs. Moduulikokoinen, mutta silti ison varaajan sisältävä, ja tulistustekniikalla varustettu laitteisto sopii täydellisesti niin saneerauskohteisiin kuin uusien rakennnusmääräysten mukaan rakennettuihin kohteisiinkin.

Lempinimensä mukaisesti laite on pienestä koostaan huolimatta lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuoton tehopakkaus!

2012
Lämpöässä esittee Tampereen asuntomessuilla uuden Vm-malliston.
2012

2012 – Lämpöässä Vm-malliston esittely

 Tampereen asuntomessuilla esitellään uusi Vm-mallisto. Täystehoinen Lämpöässä Vm sopii osaksi suurempien omakotitalojen maaenergiajärjestelmää. Vm-mallinen maalämpöpumppu on oikea valinta, kun lämmitettävä pinta-ala ja käyttöveden tarve on suuri. ÄssäControl–ohjausjärjestelmän kosketusnäyttö ja pikatoiminnot tekevät maalämpöpumpun käytöstä helppoa.

2013
Lämpöässä - 30-vuotias konkari
2013

2013 – 30 v Lämpöässä maalämpöpumppuja

Vilskettä riittää Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n pihassa 17. toukokuuta 2013.  Yrityksen 30-vuotista taivalta maalämpöpumppujen parissa on saapunut juhlimaan 150 vierasta, joukossa henkilökuntaa, pitkäaikaisia jälleenmyyjiä ja tavarantoimittajia, oppilaitosten, kunnan ja kaupungin edustajia sekä muita yhteistyökumppaneita. Juhlassa muistetaan tehtaan pitkäaikaisia työntekijöitä Kauppakamarin ansiomerkeillä. Yli kymmenen vuoden palveluksesta luovutetaan pronssinen ansiomerkki Hannu Fräntille, Hel­levi Hautaselle, Matti Kallioniemelle, Juha Salonperälle, Hannu Syrjämäelle ja Robert Wentjärvelle. Pronssisen ansiomerkin yli viidentoista vuoden palveluksesta saavat Pekka Kujala ja Jyrki Rantanen. Kultaisen ansiomerkin yli 30 vuoden palveluksesta saa Jukka Laapio. Kultaisen ansiomerkin 30-vuoden palveluksesta ja itsenäisestä yrittämisestä saavat Antero Mäkitalo ja Jorma Saksi.

Hyvinkään asuntomessuilla esitellään uudistettu Lämpöässä Vsi-maalämpöpumppu ÄssäControl-ohjausjärjestelmällä. ÄssäControl-ohjausjärjestelmä helpottaa maalämpöpumpun käyttöä ja ohjaamista. Kaiken kokoisissa Vsi-maalämpöpumpuissa on nyt vakiona kierroslukusäätöinen maapiirin pumppu, kuten myös tehdasasennetut lämmityspiirien A-energialuokan pumput. Uusi malli on myös varustettu sähköisellä tulistuksen säätöventtiilillä sekä huuhtelutoiminnolla.

2014
FinnBuild 2014 -messuilla esitellään Lämpöässä Emi-mallisto - Mukautumisen mestari!
2014

2014 – Lämpöässä Emi esitellään FinnBuild-messuilla

Lämmitystehon ja käyttöveden tarpeesta riippuen mallistosta on valittavissa teholtaan 28 kW tai 43 kW Emi-maalämpöpumppu, joko tulistustekniikalla tai ilman. Lämpöässä Emi on täydellinen valinta, kun tekninen tila tai pääsy sinne on ahdas. Tai kun halutaan säilyttää olemassa oleva lämmitysjärjestelmä maalämmön rinnalla tai kytkeä maalämpöpumppu olemassa olevaan varaajaan. Emi mukautuu!